Mamuasioiden hoitoangistia

Murrrr!

Olen vihainen kuin nälkäinen Luna ennen lounasta. Otsasuoneni on tykyttänyt tänään siihen malliin, että nyt olisi varmaan parempi rauhoittua ennenkuin saan jonkun halvauksen. Vihastukseni syy on mitä rakkain virastoni, Instituto Nacional de Migracion, eli mamutoimisto.

Olen tässä hoidellut viisumihakemustani jo reilun kuukauden ajan. Toimittanut dokumentteja, kirjeitä, valokuvia, sormenjälkiä ja maksanut itseni kipeäksi. Jos nyt tarkkoja ollaan niin olen pistänyt reilut 5000 pesoa uuteen viisumiini. Viime visiitillä kaksi viikkoa sitten minulle sanottiin että kaikki on kunnossa ja että 15 päivän päästä voisin hakea uuden viisumini.

Eilen sain sitten sähköpostia mamutoimistosta, että esittäisin pärstäni siellä asap. Tässä vaiheessa aavistelin jo jonkin olevan pielessä, koska mamutoimisto ei koskaan lähettele viestejä perään hakemusten edistymisestä. Tänään aamulla polkaisin sinne reippaana kyselemään viisumini edistymisestä, ja kyllä vain, pahat aavisteluni kävivätkin toteen.

Luukun täti selitti, että pankista saamani kuitti lähes 5000 peson maksusta oli kirjoitettu väärin: 20 lukua sisältävän koodin kaksi viimeistä numeroa olivat vaihtaneet paikkaa. 84 sijaan pankkipojalle oli ilmesesti sattunut näppäinvirhe ja siinä luki 48. Proseduuri olisi seuraavanlainen: minun pitäisi maksaa UUDESTAAN 5000 peson maksu, tuoda uusi (virheetön) kuitti, pyytää mamutoimistolta kirje, jossa haen 5000 peson takaisinmaksua ja toimittaa tämä kirje Haciendaan eli valtionkonttoriin tms.,jotta he voivat tehdä "kadoneen" rahan palautuksen tililleni.

Tässä vaiheessa yritin hengittää syvään ja kaikin voimin hillitä korvistani nousevaa savua. Tuijotin tuimasti, suu tiukalla viivalla, lasi-ikkunan takana tapittavaa tätiä, yrittäen kaikilla aisteillani saada selville onko tässä kyseessä taas yksi näistä huijataan tyhmää güeritaa -asetelmista. Selitin, että minulla ei a) ole varaa maksella 5000 pesoa vähän väliä (joka, btw, kattaa yli puolet kuukausipalkastani) b) olla tuntikausia poissa töistä ravatakseni täällä, c) minkäänlaista takuuta siitä, että maksettuani uudelleen saan todella palautuksen rahoistani. HALUAN MUSTAA VALKOISELLA!

Virkailija sanoi ymmärtävänsä täysin tilanteeni ja vakuutteli että kyllä myöhemmin saisin takaisinmaksun. Onhan minulla kuittikopio, jonka avulla todistaisin maksaneeni kahteen kertaan. Joo, mutta ei todistusta siitä, että minulle on luvattu takaisinmaksu. Hänen selityksensä alkoi saada enemmän pohjaa kun hän näytti minulle alkuperäisen paperin, jossa tuo 20 -numeroinen koodi on kirjoitettuna ja jonka vein pankkiin sinä päivänä kun maksoin. Ja kyllä, tuossa paperissa tosiaan koodi loppui 84:ään ei 48:aan. Eli mitä todennäköisimmin pankkipoika naputteli numeron väärin. Aloin jo miettiä kaikenlaisia teorioita: ehkä tämä on pankin ja mamutoimiston yhteistyöhuijaus, johon höynäytetään ne hyväuskoisimmat hörhelöt, jotka eivät koskaan edes tajua tulleensa huijatuiksi?

Tämä homma käryää todella pahasti. Ja jos koko hemmetin sotku on todella vain näppäilyvirhe niin onko se ihan oikeasti niin *tun vakavaa?

ARGH!